Refleksien tunnistaminen ja havainnointi

Refleksien tunnistaminen ja havainnointi

Neurologiset merkit (toimintamme kautta ilmenevät merkit aivojen toimintahäiriöstä) jaetaan tavallisesti joko koviin (selkeät oireet) tai pehmeisiin (lievät oireet) merkkeihin. Kovat merkit viittaavat usein ongelman taustalla vaikuttavaan aivojärjestelmään tai poikkeaman rasittamaan aivoalueeseen. Tiettyjen nukleonien (ytimen rakenneosien kuten protonien ja/tai neutronien), kanavien tai hermojen vaurioiden havaitseminen auttavat poikkeavuuden paikantamisessa. Pehmeiden merkkien kohdalla puolestaan neurologista poikkeavuutta ei pystytä helposti paikantamaan tietylle aivoalueelle.

Pehmeät merkit aiheuttavat poikkeavia suorituksia vähemmän spesifeissä testeissä, joilla ei kuitenkaan yksinään pystytä selkeästi paikantamaan keskushermoston vauriota. Pehmeisiin merkkeihin luokitellaan muun muassa kyvyttömyys suorittaa nopeasti vuorotellen liikkeitä (dysdiadochokinesia), kyvyttömyys tunnistaa esineen kosketus ilman visuaalista syötettä (astereognosis), peili-ilmiö (mirror phenomena), liikehäiriöt (choreiform movements), vähentynyt näppäryys (diminished dexterity), aistien heikkeneminen (sensory extinction), aivokuoren sensorinen hävikki (cortical sensory loss) sekä primitiiviset refleksit (primitive reflexes)

Pieniä lapsia ja aikuisia on usein mahdoton arvioida samalla tavalla, sillä vanhemmat lapset ja aikuiset ovat lihaksikkaampia. He ovat myös oppineet tapoja kompensoida ja heillä on useita aivokuoren estoja (cortical inhibition), jotka estävät refleksin täydellisen esiintymisen stimuloitaessa. Sensomotorisen metodin mukaan refleksi tunnistetaan havaitsemalla jonkin edellä mainitun refleksimallin vaikutuksia motoriikassa. Tämä mahdollistaa refleksien arvioimisen ja muodostaa neurologisen pehmeän merkin.

Refleksiä voidaan stimuloida normaalilla refleksimallin arvioinnilla, liioittelemalla refleksimallia painon avulla tai käyttämällä Gross movement -mallia. Gross movementilla viitataan kehon, kuten esimerkiksi käsissä, jaloissa ja keskivartalossa sijaitsevien, suurten lihasten avulla tuotettuihin liikkeisiin. Stimulointi voidaan toteuttaa käyttämällä myös vain osaa refleksimallista. Refleksiä arvioidaan havainnoimalla normaalia refleksimallia tai refleksimallin sisällä tapahtuvia motorisia kompensaatioliikkeitä. Esimerkiksi jalkapohjien toiminnan kautta aktivoituvaa Babinskia arvioitaessa voidaan kompensaatioliikkeitä havaita aina ranteissa ja sormissa asti.

Refleksien havainnointi

Pieniä lapsia ja aikuisia on usein mahdoton arvioida samalla tavalla, sillä vanhemmat lapset ja aikuiset ovat lihaksikkaampia. He ovat myös oppineet tapoja kompensoida ja heillä on useita aivokuoren estoja (cortical inhibition), jotka estävät refleksin täydellisen esiintymisen stimuloitaessa. Refleksi tunnistetaan havaitsemalla jonkin edellä mainitun refleksimallin vaikutuksia motoriikassa. Tämä mahdollistaa refleksien arvioimisen ja muodostaa neurologisen pehmeän merkin.

Yhteydenotto

Marko Siivonen

sensomotoriikan erityisasiantuntija
marko.siivonen@spinacor.com
044 040 9838

Mari Rautiainen

sensomotoriikan asiantuntija
mari.rautiainen@spinacor.com
0400 274 210

Toimipisteet

Helsinki, Radiokatu 6
Tampere, Tuomiokirkonkatu 8

Tapaamiset ajanvaruksella

mari.rautiainen@spinacor.com
0400 274 210