Sensomotorinen epätasapainotila ja reflexit

Sensomotorinen epätasapainotila ja reflexit

Motorinen toimintamme perustuu aivojen ja lihasten vuorovaikutukseen, sillä viestit aivojen ja lihasten välillä kulkevat hermoratoja pitkin välittäjäaineiden sekä hermoimpulssien avulla. Hermoimpulssi kulkee keskimäärin 119 metriä sekunnissa. Aivot puolestaan vastaanottavat noin kolme miljardia bittiä informaatiota sekunnissa, joista vain 50 bittiä saavuttaa tietoisen tajunnan. Sensomotorisesta epätasapainotilasta voidaan puhua silloin, kun refleksiin kuluu normaalia pidempi aika, tietoinen tajunta ruuhkautuu ja osa informaatiosta jää mahdollisesti saapumatta aivoille kokonaan. Kehossa epätasapainotila ilmenee muun muassa lihaksiston automaattisen jäntevyyden puutteena, motoriikan automatisoitumisen hankaluutena, silmien lihasten ponnisteluna tai lateraliteetin puutteena, joka on konkreettinen este keskushermoston toimivalle työnjaolle. Puutteet lateraliteetissa tarkoittavat siis sitä, että tahdosta riippumattomat toiminnat siirtyvät tiedostetun tasolle ja näin ollen kuormittavat yksilöä entisestäänkin.

Reflekseillä tarkoitetaan sensomotoriikan yhteydessä primitiivisiä sekä spastisia refleksejä kuten esimerkiksi Moro (ongelmia mm. tunteiden kontrolloinnissa, impulsiivisuudessa, pelkotiloissa ja alisuoriutumisessa), Atnr (ongelmia mm. tasapainossa, kirjoittamisessa ja matemaattisissa pulmissa), Stnr (ongelmia mm. istumisessa ja keskittymisessä), Galant, Tlr (ongelmia mm. tasapainossa, rytmissä ja visuaalisessa hahmottamisessa), Palmar (ongelmia mm. käsien hienomotoriikassa; ei kätevä käsistään, voimakas käsien liike puhuttaessa), Rooting, Sucking (ongelmia mm. vierasperäisten sanojen artikuloinnissa sekä kasvojen alueen lihaskontrollissa), Landau, Amphibian, Rolling, Oculo, Labyrinthine jne. Refleksien tehtävä on ohjata kasvuamme ensimmäisten elinvuosiemme aikana niin sanotusti syttymällä ja sammumalla. Refleksit sammuvat riittävän käytön seurauksesta seuraavan kehitysvaiheen tieltä. Usein seuraava kehitysvaihe syttyykin, vaikka edellinen olisi vielä sammumatta – refleksi jää näin ollen päälle.

Päälle jääneet refleksit eivät siis estä kehitystämme, mutta vaikuttavat toimintaamme aiheuttamalla erilaisia sensomotorisia epätasapainotiloja. On tärkeää myös tiedostaa, että yksilön sensomotorisista epätasapainotiloista puhuttaessa kyseessä ei automaattisesti ole kehityshäiriö eikä sairaus. Itse asiassa hyvin harva sensomotorinen epätasapainotila on luokiteltavissa kehityshäiriöksi. Refleksi on niin sanotusti voinut jäädä päälle, tuottamatta varsinaisia kehitykseen vaikuttavia toiminnallisia häiriöitä. Motoriikkaa häiritsevät primitiivirefleksit puolestaan vaikuttavat oppimiseen ja ilmenevät esimerkiksi oppimiskyvyn heikkenemisenä, päättelykyvyn hidastumisena, vaikeuksina lukemisessa ja sanallisissa matemaattisissa tehtävissä sekä tekstin hahmottamisessa. Päälle jääneet refleksit kuluttavat ennen kaikkea tärkeitä voimavaroja, mikä puolestaan rajoittaa jaksamista ja estää yksilöä yltämästä parhaimpaan mahdolliseen.

Yhteydenotto

Marko Siivonen

sensomotoriikan erityisasiantuntija
marko.siivonen@spinacor.com
044 040 9838

 

Toimipisteet

Helsinki, Radiokatu 6
Tampere, Tuomiokirkonkatu 8