Vahvuuksien löytäminen

Vahvuuksien löytäminen

Sensomotoriikka kertoo yksilön aivojen, aistien ja hermolihasjärjestelmän luontaisesta toimintatavasta. Menetelmän avulla on myös mahdollista selvittää muun muassa yksilön motorinen kuva, tukirangan taipumus sekä hermolihas- ja refleksijärjestelmän tilat.

Edellä mainittuja luontaisia toimintatapoja on olemassa neljä (NF, NT, SF ja ST), joista jokaisella on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa ilmenemistapaa (P ja J).

  • Sensor (kokeva tarkkailija)
  • iNtuitor (aavistava oivaltaja)
  • Thinker (ajatteleva)
  • Feeler (tunneihminen)
  • Judger (nopeasti mielipiteensä muodostava, suunnittelija)
  • Perceiver (havaitseva löytäjä).

Edellä mainitut kirjainparit kertovat asettaako yksilö tiedostamattaan omassa toiminnassaan etusijalle hieno- vai karkeamotoriikan, rytmiikan vai kenties kognition. Kirjainpareihin lisätään vielä tieto vahvemmasta silmästä eli siitä kumpi aivopuolisko on dominoivampi.

Selvittämällä henkilökohtainen kolmen kirjaimen kirjainyhdistelmä sensomotorisin keinoin, voidaan siis saada selville yksilön oma laajempi profiili.

Esimerkiksi tyyppi STJ työskentelee ja toimii pelillisesti aivan eri tavalla kuin NFP. Jotta työryhmä tai joukkue toimisi parhaiten ja saavuttaisi haluamiaan tuloksia, on erot näiden profiilien sekä heidän vahvuuksiensa välillä hyvä tiedostaa. Kartoittamalla yksilöiden luontaiset toimintatavat, voidaan keskittyä heidän sekä koko tiimin vahvuuksiin ja mahdollisiin hermolihasjärjestelmän esteisiin. Esteet vaikuttavat yleensä kielteisesti yksilön toimintaan ja erityisesti hänen kykyynsä hyödyntää omia henkilökohtaisia vahvuuksiaan.

Motorinen toimintamme perustuu aivojen ja lihasten vuorovaikutukseen, sillä viestit aivojen ja lihasten välillä kulkevat hermoratoja pitkin välittäjäaineiden sekä hermoimpulssien avulla. Hermoimpulssi kulkee keskimäärin 119 metriä sekunnissa. Aivot puolestaan vastaanottavat noin kolme miljardia bittiä informaatiota sekunnissa, joista vain 50 bittiä saavuttaa tietoisen tajunnan. Sensomotorisesta epätasapainotilasta voidaan puhua silloin, kun refleksiin kuluu normaalia pidempi aika, tietoinen tajunta ruuhkautuu ja osa informaatiosta jää mahdollisesti saapumatta aivoille kokonaan. Kehossa epätasapainotila ilmenee muun muassa lihaksiston automaattisen jäntevyyden puutteena, motoriikan automatisoitumisen hankaluutena, silmien lihasten ponnisteluna tai lateraliteetin puutteena, joka on konkreettinen este keskushermoston toimivalle työnjaolle. Puutteet lateraliteetissa tarkoittavat siis sitä, että tahdosta riippumattomat toiminnat siirtyvät tiedostetun tasolle ja näin ollen kuormittavat yksilöä entisestäänkin.

Yhteydenotto

Marko Siivonen

sensomotoriikan erityisasiantuntija
marko.siivonen@spinacor.com
044 040 9838

Mari Rautiainen

sensomotoriikan asiantuntija
mari.rautiainen@spinacor.com
0400 274 210

Toimipisteet

Helsinki, Radiokatu 6
Tampere, Varala

Tapaamiset ajanvaruksella

mari.rautiainen@spinacor.com
0400 274 210